1930-LUVUN LOPPU
Tarina isoisästä, joka ei löytänyt kiuastaan.
Gösta oli diplomi-insinööri ja todellinen saunahullu. Perheen tarinan mukaan hän olisi mielellään saunonut kolmesti päivässä: ennen töitä, kotiin palattuaan ja vielä ennen nukkumaanmenoa. Saunan lämmittämiseen kului kuitenkin päivän aikana niin paljon aikaa, ettei tämä aina ollut mahdollista.
Nopeus ei ollut ainoa ongelma. Kotona jatkuvalämmitteisen kiukaan löyly ei vastannut sitä, mitä Gösta kaipasi. Hänen vertailukohtansa oli perheen kesämökin savusauna ja sen pehmeä, kostea ja pitkään viipyvä löyly.
Gösta ei halunnut valita nopeasti lämpenevän saunan ja hyvän löylyn väliltä. Hän alkoi selvittää, voisiko sama kiuas tehdä molemmat.










