Kieli ja alue
Kiukaan mitoitus – näin valitset oikean kiukaan saunaan
Oikea kiuas lämmittää saunan ja kivet omaan käyttöösi sopivasti. Tilavuuden lisäksi valintaan vaikuttavat lasipinnat, seinä- ja lattiarakenteet, käyttötapa ja lauteet.
Lyhyesti
Laske saunan tilavuus (leveys × syvyys × korkeus) ja lisää yksi kuutiometri jokaista huomioitavaa neliömetriä kohti. Valitse sitten kiuas, jonka tilavuusalueelle tulos osuu: Iivari 9–18 m³, Gösta 18–35 m³ tai Original 20–40 m³. Rakenne eli Kaski, Punos tai Havu valitaan vasta mallin jälkeen.
Valintapolku
Kiukaan valinta etenee selkeässä järjestyksessä. Jokainen vaihe rajaa vaihtoehtoja, ja viimeiseksi tarkistetaan asennus.
- Laske saunan laskennallinen tilavuus.
- Etsi tilavuutta vastaava kiukaan tilavuusalue.
- Mieti käyttöä ja löylytoiveita: rakenne ja kivimassa.
- Suunnittele lauteet ja ilmankierto.
- Tarkista asennusvaatimukset.
Saunan tilavuus ja rakenteet
Huonetilavuus on saunahuoneen sisämittojen mukainen tila. Laskennallinen tilavuus on luku, jonka mukaan kiuas mitoitetaan. Se huomioi myös sen, kuinka paljon lämpöä rakenteet sitovat tai päästävät pois.
Perustilavuus
Perustilavuus = sisäleveys × sisäsyvyys × sisäkorkeus. Mittaa sisämitat metreinä. Myös lauteiden alapuolinen tila kuuluu tilavuuteen. Vinokattoisen tilan voit jakaa osiin, laskea osien tilavuudet erikseen ja laskea ne yhteen.
Miksi rakenteilla on väliä
Kiuas lämmittää ilman lisäksi kivet ja saunan rakenteet. Lasiseinät, lasiovet ja eristämättömät kivi-, tiili- ja betonipinnat vaikuttavat lämmitystarpeeseen. Massa pitää lämmittää, ja osa lämmöstä siirtyy rakenteiden tai ilmanvaihdon kautta pois saunasta. Nämä ovat eri ilmiöitä, mutta molemmat kasvattavat tarvetta suurempaan kiukaaseen.
JUUPin laskentatapa
JUUPin kiuaslaskuri käyttää samaa laskentatapaa kuin tämä opas:
- Tavallinen sauna: perustilavuus + 1 m³ jokaista huomioitavan pinnan neliömetriä kohti.
- Paljas massiivihirsisauna: perustilavuus × 1,5 + muiden huomioitavien pintojen lisäys. Hirsiseiniä ei lasketa uudelleen pintalisään.
- Sisältä eristettyä ja paneloitua hirsirakennusta ei käsitellä automaattisesti paljaana massiivihirsisaunana.
- Tavallista laattalattiaa ei käsitellä automaattisesti eristämättömänä kiviseinänä.
Kyse on suuntaa-antavasta mitoituksesta. Eri valmistajien kertoimet voivat erota, joten luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Runsas ulkolasitus ja poikkeavat rakenteet arvioidaan erikseen.
Laskuesimerkit
| Sauna | Perustilavuus | Lisäys | Laskennallinen tilavuus | Mallialue |
|---|---|---|---|---|
| Eristetty sauna 2 × 2 × 2,4 m | 9,6 m³ | Lasia 2 m² → +2 m³ | 11,6 m³ | Iivari |
| Eristetty sauna 2,5 × 3 × 2,4 m | 18 m³ | Lasia 6 m² → +6 m³ | 24 m³ | Gösta tai Original |
| Massiivihirsisauna 2,5 × 2,5 × 2,4 m | 15 m³ | 15 × 1,5 + lasia 2 m² (+2 m³) | 24,5 m³ | Gösta tai Original |
Kun tulos osuu kahden mallin alueelle, vertaa molempia ja arvioi käyttötapa. Katso myös omat lukusi kiuaslaskurista.
Teho, kiukaan koko ja kivimassa
Kiukaan valinnassa on hyvä erottaa kolme asiaa, jotka usein sekoittuvat toisiinsa:
- Lämmitysteho kertoo, kuinka nopeasti lämpöä tuotetaan tai siirtyy.
- Kivet varastoivat energiaa, jota tarvitaan löylyveden höyrystämiseen.
- Valmistajan ilmoittama saunatilavuus kertoo, minkä kokoiseen saunaan malli on tarkoitettu.
Sähkökiukaiden noin 1 kW/m³ on karkea nyrkkisääntö, jota ei voi soveltaa sellaisenaan puulämmitteisiin kiuaksiin. Puulämmitteisessä kiukaassa lämpöön vaikuttavat polttopuu, puupanosten koko, hormin veto ja kiukaan rakenne. Eri tavoin ilmoitettuja teholukuja ei kannata verrata suoraan toisiinsa. Luotettavin lähtökohta on valmistajan ilmoittama saunatilavuus.
Liian pieni kiuas
Liian pienellä kiukaalla sauna voi lämmetä hitaasti tai jäädä tavoitelämpötilasta, ja kivet jäähtyvät löylyissä. Jatkuva liian voimakas lämmitys myös kuormittaa kiuasta.
Liian suuri kiuas
Ylimitoituskaan ei ole tavoite. Varsinkin sähkökiukaassa ilma voi lämmetä ennen kuin kivet ehtivät lämmetä riittävästi. Noudata aina myös mallin vähimmäistilavuutta. Lähellä ylärajaa arvioi käyttö ja lähtölämpötila. Suurempi malli sopii vain, jos sauna kuuluu myös sen käyttöalueeseen.
Runsas kivimassa
Runsas kivimassa varastoi lämpöä, mutta se vaatii energiaa lämmetäkseen. Lisäkivet eivät kasvata kiukaan tehoa tai sallittua saunatilavuutta. Lada kivet kiukaan käyttöohjeen mukaan.
Löylyn tuntumaan vaikuttavat kivien lämpötila, veden määrä, kaatopaikka ja höyrystymisen nopeus. Suuri kivimäärä ei yksinään takaa pehmeää löylyä, eikä huoneen lämpömittari yksin kerro, ovatko kivet valmiit löylyyn.
Ylälaude noin 110–120 cm katosta
Ylälauteen istuinpinnan ja katon väliin suositellaan noin 110–120 cm.
Lauteet suunnitellaan katosta alaspäin, koska lämpimin ilma kerääntyy ylös. Pelkkä vakiokorkeus lattiasta ei riitä, sillä saunan sisäkorkeus vaihtelee.
| Sisäkorkeus | Ylälaude (istuinpinta) |
|---|---|
| 220 cm | noin 100–110 cm lattiasta |
| 240 cm | noin 120–130 cm lattiasta |
| 260 cm | noin 140–150 cm lattiasta |
Jalkalaude on usein noin 45 cm istuintasoa alempana. Lopullinen mitoitus huomioi käyttäjät, ergonomian, turvallisen nousun ja katon muodon.
Ylälauteen kattoväli ja kiukaan suojaetäisyys kattoon ovat eri asioita. Laudeohje ei korvaa asennusohjeen suojaetäisyyksiä.
Löylyn laki
Perinteisen suunnitteluperiaatteen mukaan saunojan jalkojen olisi hyvä olla kiuaskivien yläpinnan tasolla tai sen yläpuolella. Silloin myös jalat ovat lämpimän ilman ja löylyn alueella.
Syy on yksinkertainen: lämmin ilma pyrkii nousemaan ja viileä jäämään alas. Siksi pää voi olla kuumassa ja jalat kylmässä.
Löylyn laki on suunnitteluperiaate, ei raja, jonka alapuolelle lämpö tai kosteus ei voisi kulkeutua. Ilman liike, kiuas, ilmanvaihto, lämmitysaika ja saunan muoto vaikuttavat kaikki.
Sovita periaate yhteen 110–120 cm kattovälin kanssa. Jos korkea kiuas ja lauteet eivät sovi samaan kokonaisuuteen, suunnitelma arvioidaan erikseen. Istuintasoa ei kannata nostaa niin lähelle kattoa, ettei siinä mahdu istumaan.
JUUPin luonnollinen ilmankierto
JUUPin rakenne ohjaa saunahuoneen viileämpää ilmaa kiukaan alaosaan, jossa se lämpenee ja nousee takaisin saunaan. Toimiva ilmankierto voi pienentää saunan ylä- ja alaosan lämpötilaeroa ja lieventää lämmön kerrostumista.
Kyse on luonnollisesta konvektiosta: ilma lämpenee tulipesän ulkopuolisilla pinnoilla ja rakenteen ilmankiertoreiteissä. Vaikutus riippuu myös saunan rakenteesta, lauteista ja ilmanvaihdosta.
Ilmankierto ei poista hyvän laudemitoituksen tarvetta. Jalkalauteen korkeus ja ylälauteen kattoväli ratkaisevat edelleen, missä lämpötilassa istut. Lämpötilaerojen tasaantuminen ei myöskään yksin kerro, miten löylyn kosteus jakautuu.
Ilman sekoittumisen merkitystä saunassa on tutkittu: VTT:n julkaisu vuodelta 1992 tarkastelee saunan lämpötiloja ja ilmanvaihtoa. Tutkimus koski koneellista poistoilmanvaihtoa, ei JUUPin kiukaiden suorituskykyä.
Lue lisää kaksoiskivipesästä ja ilmankierrosta sivulta Löyly.
Ilmanvaihto ja käyttöolosuhteet
Kolme asiaa kannattaa pitää erillään:
- Ilmankierto: ilma liikkuu saunan sisällä.
- Ilmanvaihto: korvaava ilma tulee sisään ja käytetty ilma poistuu.
- Palamisilma: ilma, jota kiuas tarvitsee polttamiseen.
Ilmankierto ei korvaa ilmanvaihtoa. Venttiilien sijoitukseen ei ole yhtä ohjetta, joka sopisi kaikkiin saunoihin. Noudata mallikohtaista asennusohjetta ja kohteen ilmanvaihtosuunnitelmaa.
Kun laskuri ei yksin riitä
Näissä tilanteissa tarvitaan laskurin lisäksi kokonaisarvio:
- kylmästä lämmitettävä mökkisauna
- runsas ulkolasitus
- korkea tai vinokattoinen tila
- parvisauna
- pitkät käyttöjaksot ja ammattikäyttö
Asennusvaatimukset
Kun malli on valittu, tarkista suojaetäisyydet, hormiliitos ja ilmanvaihto mallin asennusohjeesta. Ohjeet löytyvät sivulta Ohjeet.
JUUP-mallin valinta
Valitse ensin sopiva kiuasmalli saunan tilavuuden mukaan, sitten rakenne. Runsaskivinen Iivari ei kivimäärän vuoksi korvaa Göstaa tilavuusalueensa ulkopuolella olevassa saunassa.
| Malli | Saunan tilavuus | Kuvaus | Lisätietoa |
|---|---|---|---|
| JUUP Iivari | 9–18 m³ | Kompakti puulämmitteinen kiuas pienempiin ja keskikokoisiin saunoihin. Kaksoiskivipesärakenne. | Katso malli |
| JUUP Gösta | 18–35 m³ | Suurempiin saunoihin tarkoitettu malli, jossa on kaksoiskivipesärakenne ja runsas kivimassa. | Katso malli |
| JUUP Original | 20–40 m³ | Syvä kivimalja ja alkuperäinen JUUP-rakenne. Ei kaksoiskivipesää eikä verkkorakenteita. | Katso malli |
Kaski, Punos ja Havu
Iivari ja Gösta ovat saatavilla kolmella rakenteella. Rakenne vaikuttaa kiukaan ulkonäköön, kivimäärään ja löylyn luonteeseen, ei mallin tilavuusalueeseen.
Kaski
Kokoverhoiltu, rauhallisen pelkistetty rakenne. Löyly kaadetaan kivimaljaan.
Punos
Yläosa on verkkorakenteinen, joten kiviä näkyy enemmän. Löyly kaadetaan kivimaljaan.
Havu
Runsaskivisin verkkoversio. Löylyn luonne vaihtelee sen mukaan, mihin vesi kaadetaan.
Originalilla on oma rakenteensa: syvä kivimalja ja alkuperäinen JUUP-rakenne. Siinä ei ole Kaski-, Punos- tai Havu-vaihtoehtoja.
Löylyn luonne riippuu myös siitä, mihin vesi kaadetaan. Havussa sisempään kivimaljaan kaadettu vesi antaa yleensä pehmeämmän ja kosteamman löylyn, ulommille kiville kaadettu kuumemman ja terävämmän. Tarkat kivimäärät löytyvät mallisivuilta.
Kun vertailet eri valmistajien kiukaita
- Vertaa valmistajan ilmoittamia saunatilavuuksia, ei pelkkiä tehoja.
- Selvitä, millä laskentatavalla lasi-, kivi- ja hirsipinnat on huomioitu.
- Kysy, mitä ilmoitettu teho tarkoittaa puulämmitteisessä kiukaassa ja mihin tilavuuteen se on tarkoitettu.
- Lue kivimassaa ja kiviladontaa koskevat ohjeet ja tarkista niiden rajat.
- Tarkista suojaetäisyydet ja hormiliitos omaan saunaasi.
Usein kysyttyä
Minkä kokoinen kiuas tarvitaan 12 m³ saunaan?
Se riippuu siitä, onko 12 m³ huonetilavuus vai laskennallinen tilavuus. Jos eristetyssä saunassa on 4 m² lasia, JUUPin laskentatavalla tilavuus on 12 m³ + 4 m³ = 16 m³. Se kuuluu Iivarin käyttöalueelle (9–18 m³), mutta on lähellä sen ylärajaa, joten arvioi käyttö ja lähtölämpötila. Ilman lasia tilavuus on 12 m³, joka kuuluu myös Iivarin alueelle. Göstan käyttöalue alkaa 18 m³:stä, joten se ei sovi tähän saunaan.
Miten lasiseinä tai hirsirakenne vaikuttaa mitoitukseen?
Tavallisessa saunassa tilavuuteen lisätään 1 m³ jokaista huomioitavan pinnan neliömetriä kohti, esimerkiksi lasiseinää tai lasiovea. Paljaassa massiivihirsisaunassa perustilavuus kerrotaan luvulla 1,5 ja siihen lisätään muiden huomioitavien pintojen lisäys. Sisältä eristettyä ja paneloitua hirsirakennusta ei käsitellä automaattisesti paljaana massiivihirsisaunana.
Voiko kiuas olla liian tehokas?
Voi. Ylimitoitus ei ole tavoite: varsinkin sähkökiukaassa ilma voi lämmetä ennen kuin kivet ehtivät lämmetä riittävästi. Puulämmitteisessä kiukaassa suurempi malli sopii vain, jos sauna kuuluu myös sen käyttöalueeseen.
Korvaako suurempi kivimäärä suuremman tehon?
Ei. Runsas kivimassa varastoi lämpöä, mutta se vaatii myös energiaa lämmetäkseen. Lisäkivet eivät kasvata kiukaan tehoa tai sallittua saunatilavuutta. Lada kivet kiukaan ohjeen mukaan.
Kuinka kaukana katosta ylälauteen pitäisi olla?
Ylälauteen istuinpinnan ja katon väliin suositellaan noin 110–120 cm. Lauteet suunnitellaan katosta alaspäin, koska lämpimin ilma kerääntyy ylös.
Mitä löylyn laki tarkoittaa?
Löylyn laki on perinteinen suunnitteluperiaate: saunojan jalkojen on hyvä olla kiuaskivien yläpinnan tasolla tai sen yläpuolella, jotta myös jalat ovat lämpimän ilman ja löylyn alueella.
Miksi jalat tuntuvat kylmiltä?
Lämmin ilma pyrkii nousemaan ja viileä jäämään alas, joten pää voi olla kuumassa ja jalat viileässä. Tilanteeseen vaikuttavat muun muassa lauteiden korkeus, kiukaan ja kivien sijainti, ilmanvaihto ja lämmitysaika.
Voiko JUUPin kanssa jättää laudemitoituksen huomiotta?
Ei. JUUPin ilmankierto voi lieventää lämmön kerrostumista, mutta se ei poista hyvän laudemitoituksen tarvetta.
Yhteydenotto ja linkit
Jos mitoitus jää epävarmaksi, lähetä meille tai lähimmälle jälleenmyyjälle:
- saunan sisämitat
- lasipinnat
- seinärakenteet
- tieto talvikäytöstä
- kuva tai piirustus lauteista ja kiukaan paikasta
Katso myös: Iivari, Gösta, Original, kiuaslaskuri, Löyly ja Ohjeet.
Lähteet
Opas perustuu JUUPin nykyiseen mallistoon, kiuaslaskuriin ja voimassa oleviin tuoteohjeisiin sekä seuraaviin lähteisiin:
- Laudemitoitus: Suomen Saunaseura, Lauteiden suunnittelu – lyhyt oppimäärä.
- Ilman sekoittumisen merkitys: VTT 1992, Saunan lämpötilat ja ilmanvaihto. Tutkimus koski koneellista poistoilmanvaihtoa, ei JUUPin suorituskykyä.
